Niin, minun pitäisi päivittää tätä blogi. Ajasta ei ole ollut puutetta, eikä nettikään ole takkuillut... MUTTA! Ei ole tapahtunut mitään, ei yhtään mitään!
Emme ole käyneet mätsäreissä, agilityssa tai minkäänlaisissa treeneissä D:
Jos vain kyytiä saan, (mikä on erittäin harvinaista) niin tarkoitus olisi tällä viikolla mennä treenailemaan agilitya ja osallistua lagun talavi-kuppi kisoihin. Isoveli kyllä lupasi tuonne ekaan kuppiin viedä, ellei armeija estä ja kukaan muu ei vie :) Mutta katsotaan...
Viivi on minun ensimmäinen oma koirani ja rodultaan se on welsh corgi pembroke. Viivin kanssa harrastelen agilitya ja kilpailemaankin olisi joskus tarkoitus päästä. Käymme myös mätsäreissä ja virallisiin näyttelyihin menemme ehkä... joskus...Lisäksi rakastan opettaa Viiville uusia temppuja ja se nauttii kun saa esitellä niitä ;) Viivi on yksi elämäni tärkeimmistä otuksista ja se tassuttelee sydämessäni ainiaan! KUVIEN JA TEKSTIEN KOPIOINTI EHDOTTOMASTI KIELLETTY!
19.10.2010
1.9.2010
Seinäjoki mätsäri
Hah hah! Vihdoinkin pääsin tänne :D Kotonamme netti on niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin hidas, että aika turhauttavaa hommaa yrittää päivittää. Mutta onneksi täällä aivan "ihanassa" koulussa netti toimii todella hyvin!
Me olimme Viivin kanssa Seinäjoella match showssa. Heti alkuunsa ilmoittautumiseen jonottaessa tapasimme suurleiriltä tutun toko-opettajamme. Viivi ainakin nautti olostaan kun sai heti niin paljon huomiota. Kehät olivat ruohikolla ja kävimme kokeilemassa seuraamista ennen kehien alkua. Eh... Tuo koira ei seurannut yhtään...
Sama juttu toistui oman kehänkin alettua. Viivi joko laukkasi tai kulki nenä maassa. Aika järkyttävää katseltavaa ;) Jostain kumman syystä saimme kuitenkin punaisen nauha. Punaisten kehässä jouduimme seisottamaan koiria todella kauan, sillä odotimme yhtä koiraa toisesta kehästä. Viivi ei enää jaksanut seistä ja ohi menevät ambulanssit ja paloautot häiritsivät sitä, joten annoin sen istua. Loppujenlopuksi putosimme. Hyvä mieli kuitenkin jäi, vaikkei se mitenkään parhaiten mennytkään.
Minulla oli elokuussa KOLME mölliagilitya tiedossa ja minä en päässyt yhteenkään :( Miten ihmeessä saisin nuo ihmiset viemään minut niihin...
Me olimme Viivin kanssa Seinäjoella match showssa. Heti alkuunsa ilmoittautumiseen jonottaessa tapasimme suurleiriltä tutun toko-opettajamme. Viivi ainakin nautti olostaan kun sai heti niin paljon huomiota. Kehät olivat ruohikolla ja kävimme kokeilemassa seuraamista ennen kehien alkua. Eh... Tuo koira ei seurannut yhtään...
Sama juttu toistui oman kehänkin alettua. Viivi joko laukkasi tai kulki nenä maassa. Aika järkyttävää katseltavaa ;) Jostain kumman syystä saimme kuitenkin punaisen nauha. Punaisten kehässä jouduimme seisottamaan koiria todella kauan, sillä odotimme yhtä koiraa toisesta kehästä. Viivi ei enää jaksanut seistä ja ohi menevät ambulanssit ja paloautot häiritsivät sitä, joten annoin sen istua. Loppujenlopuksi putosimme. Hyvä mieli kuitenkin jäi, vaikkei se mitenkään parhaiten mennytkään.
Minulla oli elokuussa KOLME mölliagilitya tiedossa ja minä en päässyt yhteenkään :( Miten ihmeessä saisin nuo ihmiset viemään minut niihin...
8.8.2010
Muutto
Eilen muutimme Viivin, siskoni ja Gimlyn kanssa "omaan" asuntoon ja tiistaina alkaisi koulu. Muutto meni hyvin ja Viivikin on viihtynyt, vaikka onhan se täällä ennenkin oleskellut.
Olemme ehtineet jo lenkkeillä mukavasti ja älypelejäkin ollaan käytetty. Ja hienostihan tuo koira osaa niitä ratkaista :)
Tässä kuussa olisikin sitten mukavasti toimintaa. Mätsäri, 3 mölliagilitya, koulut alkavat, agitreenit yms... Eli ainakin kirjoittamisen aihetta pitäisi löytyä. Ainut hyvä puoli koulun alkamisessa on haastattelussa selvinnyt juttu. Saan nimittäin suoritettua opintoviikkoja käymällä koiranäyttelyissä, mätsäreissä, agilityssä yms. Eli ihan kiva juttu :D
Mutta nyt ei ole oikein tapahtunut mitään tämän suurempaa, joten seuraavaa viikkoa odotellessa.
Olemme ehtineet jo lenkkeillä mukavasti ja älypelejäkin ollaan käytetty. Ja hienostihan tuo koira osaa niitä ratkaista :)
Tässä kuussa olisikin sitten mukavasti toimintaa. Mätsäri, 3 mölliagilitya, koulut alkavat, agitreenit yms... Eli ainakin kirjoittamisen aihetta pitäisi löytyä. Ainut hyvä puoli koulun alkamisessa on haastattelussa selvinnyt juttu. Saan nimittäin suoritettua opintoviikkoja käymällä koiranäyttelyissä, mätsäreissä, agilityssä yms. Eli ihan kiva juttu :D
Mutta nyt ei ole oikein tapahtunut mitään tämän suurempaa, joten seuraavaa viikkoa odotellessa.
21.7.2010
Suurleiri ja mölliagility
Ähhäh, päivitykset kenties myöhässä?

Syyksi laitan tällä kertaa sen, että on ollut niin paljon tekemistä :D Tulimme takaisin lapista, nettiyhteytemme vaihtui super huonoon (nykyään se on taas hyvä), olin viikon kennelliiton järjestämällä suurleirillä ja tälläin. Mutta nyt on taas aikaa päivitellä.
Suurleirillä oli supermahtavaa! Opimme Viivin kanssa jälleen uusia asioita ja innostuimme uusista harrastuksista. Alamme harrastamaan nyt myös tokoa, kokeilemme mejää ja Timon (mahtava leiri ohjuksemme!) kannustuksella käymme myös virallisissa koiranäyttelyissäkin pyörähtämässä :) Koulutuksia meillä oli vähemmän kuin aikaisempina vuosina, mutta se olikin täysin ymmärretävää kun hellettä oli.
Leiri match show ei mennyt aivan niin kuin piti, mutta ei se mitään. Voitimme ensimmäisen parimme (mitä kyllä ihmettelen), mutta sitten putosimme. Viivi kulki koko ajan nenä maassa, niin eihän siitä mitään tullut!
Tapasin myös paljon uusia ihania ihmisiä ja Viivi sai siedätyshoitoa eräältä mäyräkoiralta :D
Niin ja tulihan sitä eräälle ystävälle luvattua tuo agility-lisenssinkin hankinta x) Joskus voisi miettiä mitä sitä menee lupailemaan. Noh, nyt käymme tämän kesän mölliagit ja opettelemme pussin ja sen jälkeen hommaan sen lisenssin.
Kotiin suurleiriltä sain mukaani koiranruokapussin, 3 pussia joissa oli koiranherkkuja, luita yms. ja koirakortteja. Tapasin myös aivan Viiviltä näyttävän koiran. Se oli muuten oikeastaan samanlainen, mutta sillä oli vain luppakorvat ja hitusen lyhyemmät jalat O.O Laittaisin muuten sen ja Viivin yhteiskuvan tänne, mutta unohdin kysyä lupaa sen omistajalta.
Parakkimme 26 jyräsi sitten oikein kunnolla ja voitti lopulta koko leirikisankin :D
Kiitos ihanasta leiristä kaikille!
Eilen olimme virtainkirsujen järjestämässä mölliagilityssä. Radalla oli neljä hyppyä, putki, 2 hyppyä, putki ja hyppy. Radalta keräsimme virhepisteitä 10, ensin ohjasin Viivin liian myöhään aidalle ja sitten se pudotti viimeisen aidan riman. Aikamme oli 19.05s, tuntuu siltä, että olemme liian hitaita, vaikka kaikki sanovat, että olemme nopeita :'D Tuota videotakin kun katsoo, niin meno näyttää hirveän hitaalta! No radan jälkeen tuomari kyllä tuli sanoomaan meille, että olemme jo kisavalmiita, että radoille vaan kisaamaan... Mutta en taida olla ihan samaa mieltä, täytyy harjoitella vielä tuota ohjaamista :D Sijoituimme kisassa sitten 5:siksi. Jälleen kerran olen tyytyväinen, hienosti tuo koira meni, vielä kun itse opin ohjaamaan sitä.
Ensi viikolla olen egyptissä, joten siltä viikolta en kirjoita kuulumisia :)
p.s. yritin lisätä videon tuosta agility suorituksestamme, mutta se ei jostain syystä onnistu -.-'
Syyksi laitan tällä kertaa sen, että on ollut niin paljon tekemistä :D Tulimme takaisin lapista, nettiyhteytemme vaihtui super huonoon (nykyään se on taas hyvä), olin viikon kennelliiton järjestämällä suurleirillä ja tälläin. Mutta nyt on taas aikaa päivitellä.
Suurleirillä oli supermahtavaa! Opimme Viivin kanssa jälleen uusia asioita ja innostuimme uusista harrastuksista. Alamme harrastamaan nyt myös tokoa, kokeilemme mejää ja Timon (mahtava leiri ohjuksemme!) kannustuksella käymme myös virallisissa koiranäyttelyissäkin pyörähtämässä :) Koulutuksia meillä oli vähemmän kuin aikaisempina vuosina, mutta se olikin täysin ymmärretävää kun hellettä oli.
Leiri match show ei mennyt aivan niin kuin piti, mutta ei se mitään. Voitimme ensimmäisen parimme (mitä kyllä ihmettelen), mutta sitten putosimme. Viivi kulki koko ajan nenä maassa, niin eihän siitä mitään tullut!
Tapasin myös paljon uusia ihania ihmisiä ja Viivi sai siedätyshoitoa eräältä mäyräkoiralta :D
Niin ja tulihan sitä eräälle ystävälle luvattua tuo agility-lisenssinkin hankinta x) Joskus voisi miettiä mitä sitä menee lupailemaan. Noh, nyt käymme tämän kesän mölliagit ja opettelemme pussin ja sen jälkeen hommaan sen lisenssin.
Kotiin suurleiriltä sain mukaani koiranruokapussin, 3 pussia joissa oli koiranherkkuja, luita yms. ja koirakortteja. Tapasin myös aivan Viiviltä näyttävän koiran. Se oli muuten oikeastaan samanlainen, mutta sillä oli vain luppakorvat ja hitusen lyhyemmät jalat O.O Laittaisin muuten sen ja Viivin yhteiskuvan tänne, mutta unohdin kysyä lupaa sen omistajalta.
Parakkimme 26 jyräsi sitten oikein kunnolla ja voitti lopulta koko leirikisankin :D
Kiitos ihanasta leiristä kaikille!
Eilen olimme virtainkirsujen järjestämässä mölliagilityssä. Radalla oli neljä hyppyä, putki, 2 hyppyä, putki ja hyppy. Radalta keräsimme virhepisteitä 10, ensin ohjasin Viivin liian myöhään aidalle ja sitten se pudotti viimeisen aidan riman. Aikamme oli 19.05s, tuntuu siltä, että olemme liian hitaita, vaikka kaikki sanovat, että olemme nopeita :'D Tuota videotakin kun katsoo, niin meno näyttää hirveän hitaalta! No radan jälkeen tuomari kyllä tuli sanoomaan meille, että olemme jo kisavalmiita, että radoille vaan kisaamaan... Mutta en taida olla ihan samaa mieltä, täytyy harjoitella vielä tuota ohjaamista :D Sijoituimme kisassa sitten 5:siksi. Jälleen kerran olen tyytyväinen, hienosti tuo koira meni, vielä kun itse opin ohjaamaan sitä.
Ensi viikolla olen egyptissä, joten siltä viikolta en kirjoita kuulumisia :)
p.s. yritin lisätä videon tuosta agility suorituksestamme, mutta se ei jostain syystä onnistu -.-'
27.6.2010
Lapissa
Nyt olemmekin sitten olleet tiistaista asti täällä lapissa.
Matka meni hienosti, Viivi nukkui suunnilleen koko ajan. Matkan varrella pysähdyimme katselemaan hiljaista kansaa, kun vanhemmat niin kovasti halusivat :) Minulla ei ollut oikein tekemistä, joten otin Viivistä pari kuvaa ajan kuluksi.
Ensimmäinen päivä menikin sitten lääkärissä käymiseen, onnistuin saamaan tyylikkäästi astma kohtauksen XD
Muina päivinä olemmekin sitten harrastaneet liikuntaa oikein kunnolla... Nyt on lenkeillä jopa se nelijalkainenkin kaveri väsynyt! Olemme kiivenneet Sallatunturin huipulle, kävelleet pyhä luostolla ja salmijoen kurulla. Tuo Sallatunturilla käyminen oli kyllä todella raskas homma. Tai siis sinne ylös kiipeäminen rinnettä pitkin ja sitten vielä alaskin tuleminen.
Poroja on nähty enemmän kuin yleensä, mikä on ollut ihan kiva juttu :)
Mutta tällä kertaa nyt hieman lyhyehkö teksti, kirjoittelen sitten joskus enemmän :)
Niin ja mätsäri kuvista kiitokset myös Nealle :)
19.6.2010
K-SEsyn ja Koirakoulu Onnin Match Show
Ehheh, se match show olikin tänään :'D Mutta mikäs siinä, onneksi minua käskettiin katsomaan kyseisen tapahtuman osoitetta jo eilen ja siinä samalla huomasin sen olevankin jo tänään. Hyvä minä!
Match Show paikalla tuuli suhteellisen paljon ja läheisestä suihkulähteestä lensi vettä silloin tällöin tuu
len mukana niskaamme, mutta se virkisti oikein mukavasti. Tällä kertaa ilmottauduin ihan itse ja hoidin sen jopa kunnialla :D Meinaan yleensä äitini ilmoittaa Viivin ja minut samalla kun ilmoittaa omat koiransa kehään... Siskoni valkoinen länsiylämaanterrieri Gimlykin oli mukana turistina. Kehiä oli kolme, keskikokoiset ja pennut samassa, lapsi ja koira ja isot samassa ja me pienet saimmekin sitten ihan oman kehän :) Paikalla oli myös pieni myyntipiste ja buffetti. Ennen kehiä pidettiin kaksi koiratanssi esitystä, toisessa oli dalmatialainen ja toisessa shetlanninlammaskoira. Tuli ihan itsellekkin mieli tanssahdella Viivin kanssa. Koiria taisi pienissä olla n. 16, eli ei kovin paljoa. Me pääsimme Viivin kanssa jo kolmansina kehään. Meitä vastassa oli ensikertalainen lyhytkarvainen mäyräkoira omistajansa kanssa ja heitä sitten neuvottiin kehässä. Minäkin sain kertausta x) No mutta kyllä heillä hyvin meni :) Me saimme punaisen nauhan. Punaisten kehä tulikin sitten yllättävän nopeasti, onneksi jäimme kehän viereen! Kehässä me olimme jo jonon toisia. Menimme kerran ympäri ja seisotimme koiria hetken. Sen jälkeen Menimme kaikki yksitellen edestakaisin ja seisotimme koiria. Tämän jälkeen tuomari pudotti muutaman koirakon ja jätti kehään viisi, jotka sitten sijoittuisivat. Me jäimme vielä kehään ;) Seuraavaksi menimme vielä kerran kehän ympäri ja seisotimme koiria. Tässä vaiheessa tuomari teki päätöksensä ja me sijoituimme lopulta PUN 4 :D Viime mätsäriin verrattuna Viivi kyllä jaksoikin esiintyä paljon paremmin.
Eilen olisi ollut mölliagility, mutta kuinka ihmeellistä, en saanut kyytiä! -.-' Pitää hommata se oma auto, että pääsee käymään noissa agility-tapahtumissakin :'D Tosin onhan se nyt ihan ymmärrettävää, ettei kukaan voi kesken työpäivän lähteä kuskaamaan. Mutta mutta, seuraillaan tapahtumakalentereita.
Eilen olisi ollut mölliagility, mutta kuinka ihmeellistä, en saanut kyytiä! -.-' Pitää hommata se oma auto, että pääsee käymään noissa agility-tapahtumissakin :'D Tosin onhan se nyt ihan ymmärrettävää, ettei kukaan voi kesken työpäivän lähteä kuskaamaan. Mutta mutta, seuraillaan tapahtumakalentereita.
JOS saan kyydin, niin huomenna olisi tarkoitus mennä hieman treenailemaan agilitykentälle. Niin ja jos keli sallii. Gimlykin olisi tarkoitus ottaa mukaan tutustumaan agility putkeen. Se on vielä niin pieni, ettei hyppyjä voi ottaa :)
Tarkoituksenihan olisi ottaa se toinenkin koira nyt kesän aikana tai syksyllä. Ongelmana on vain se, että en osaa valita rotua :'D Haluaisin joko welsh corgi pembroken tai länsigöötänmaanpystykorvan, mutta ne ovat liian pieniä. Haluaisin isomman koiran, sillä kun menen opiskelemaan ja joudun käymään jossain kaupungissakin iltalenkillä niin isosta koirasta olisi enemmän turvaa :) En epäile, etteikö Viivi suojelisi minua kovan paikan tullen, mutta kyllä sen isomman koiran kanssa olisi turvallisempi kulke, ja vielä kun itse olen näin lyhyt ja pieni, niin olisihan se suurempi turva vierellä ihan kiva :) Mutta tässäkin tulee se ongelma, että sen täytyy kuitenkin soveltua agilityyn. Ottaisin muuten landseerin, mutta ne eivät oikein agilityyn sovellu. Bordercolliet ja belgianpaimenkoirathan olisivat tässä tilanteessa aikas hyvä valinta, mutta (taas mutta) minä haluan hieman erikoisemman rodun. Ne ovat kauniita koiria ja pidän niistä, mutta kuitenkin haluan hieman erikoisemman rodun :) Saarloos wolfhond olisi myös ihana, mutta myönnän näin suoraan, ettei taitoni ja kokemukseni todellakaan riitä. Tällä hetkellä ykkösinä listallani ovat siperian husky ja australiankarjakoira. Täytyy nyt vielä katsoa mikä rotu sitten tulee. Ja minullehan SAA ehdottaa koirarotuja, otan erittäin mielelläni niitä vastaan :D Eli, iso tai keskikokoinen rotu joka soveltuu agilityyn.
Ja vielä muutama kuva mätsäristä
p.s. Tämän mätsärin henkilökuntaa voi kyllä ylistää! Kaikki olivat erittäin mukavia! Niin ja neljännessä kuvassa Viivi näyttää järkyttyneen siitä, että tuomari koskee sitä XD Ja viimeisessä kuvassa olen nousemassa, siksi tuo touhu näyttää noin tyhmältä :'D
18.6.2010
Ulkoasu vaihtelee
Kuten näette, yritän saada tähän blogiin hieman uutta näköä :) Blogin ulkonäkö saattaa nyt vaihdella suunnasta toiseen ja se saattaa näyttää myös välillä hieman keskeneräiseltä (koska en jaksa tehdä sitä aina loppuun asti XD ). Toivottavasti se ei häiritse hirveästi.
Niin ja sunnuntaina olisi vuorossa mätsäri, joten silloin sitten kirjoittelen enemmän =)
Niin ja sunnuntaina olisi vuorossa mätsäri, joten silloin sitten kirjoittelen enemmän =)
10.6.2010
Kesäillan Match Show
Olenpas nyt kerrankin ahkera ja kirjoitan jo nyt tästä seikkailustamme :D
Eli lähdimme jo klo. 12.45 kohti Seinäjokea. Ensin me kuitenkin heitimme siskoni Mariannelle (jonka kanssa menemme lauantaina miljoonakoiraan) ja sitten kävimme erittäin nopeasti keskisellä hakemassa juotavaa,<- (joo kaikkia kiinnostaa XD ) Sitten jatkoimmekin jo matkaa. Ihana navigaattorimme ohjasi meidät ensin tielle, joka oli suljettu tietöiden vuoksi. Onneksi löysimme kuitenkin nopeasti uuden reitin. Ruuhkaa oli kuitenkin julmetun paljon! Match show alueella koiria oli erittäin paljon. Varmasti meni sadan koiran määrä rikki. Viivin kanssa saimme odottaa vuoroamme jonkin aikaa. Corgeja paikalla oli edustamassa Viivin lisäksi toinen saman värinen corgi ja sitten hieman erikoisemman värinen corgi, joka taisi kuitenkin olla cardigan. Kehässä Viivi meni meiningillä "ei jaksa, onko pakko, aurinko paistaa suoraan silmiin", saimme kuitenkin punaisen nauhan :'D Kun loppukilpailut alkoivat kehät yhdistettiin, jotta isot koirat mahtuivat juoksemaan. Ja kyllä taas näki meidän tuurin, pienet punaisen nauhan saaneet olivat viimeisinä x) Tällä kertaa Viiviä kuitenkin kiinnosti tuo esiintyminen, seurasi ja seisoi hienosti. Viimeisellä seisotus kerralla onnistuin menemään polvilleni pienen kiven päälle ja se sattui ihan mukavasti, mahtoi ilmeeni olla hauskaa katseltavaa :'D Me emme kuitenkaan Viivin kanssa päässeet jatkoon. Tyytyväinen olen jälleen kerran Viivin käyttäytymiseen, ei juuri yhdellekkään koiralle murissut ;) Kuvia ei tällä kertaa ole, kun ei ollut valokuvaajaa mukana.
p.s. Alkoi mietityttämään tämä match show touhu kun tuolla oleskeli. Olen huomannut, että nykyään aika harvoin sinisten kehien voittjat eivät enää pääse bis-kehään. Mutta sehän siinä on hei jujuna! Siis se, että vaikka ensin saa sinisen nauha, niin silti voi vielä voittaa koko kilpailun. Ja olen kuullut jopa mätsäreistä, joihin eivät sekarotuiset saa osallistua. Voi elämänkevät. Muistakaa nyt hyvät mätsäreiden järjestäjät se alkuperäinen tarkoitus; mätsärissä arvostelun perusteita yleensä ovat koiran kunto, luonne, yhteistyö ohjaajan kanssa yms. Ja luokka voittajat molemmista kilpaluokista menevät BIS-kehään. BIS-kehässä voi parikilpailussa toiseksi sijoittunut voittaa toisen luokan ensimmäiseksi sijoittuneen eli toinen sija pari kilpailussa ei välttämättä ole huono. :D Lainauksia tältä sivulta
Eli lähdimme jo klo. 12.45 kohti Seinäjokea. Ensin me kuitenkin heitimme siskoni Mariannelle (jonka kanssa menemme lauantaina miljoonakoiraan) ja sitten kävimme erittäin nopeasti keskisellä hakemassa juotavaa,<- (joo kaikkia kiinnostaa XD ) Sitten jatkoimmekin jo matkaa. Ihana navigaattorimme ohjasi meidät ensin tielle, joka oli suljettu tietöiden vuoksi. Onneksi löysimme kuitenkin nopeasti uuden reitin. Ruuhkaa oli kuitenkin julmetun paljon! Match show alueella koiria oli erittäin paljon. Varmasti meni sadan koiran määrä rikki. Viivin kanssa saimme odottaa vuoroamme jonkin aikaa. Corgeja paikalla oli edustamassa Viivin lisäksi toinen saman värinen corgi ja sitten hieman erikoisemman värinen corgi, joka taisi kuitenkin olla cardigan. Kehässä Viivi meni meiningillä "ei jaksa, onko pakko, aurinko paistaa suoraan silmiin", saimme kuitenkin punaisen nauhan :'D Kun loppukilpailut alkoivat kehät yhdistettiin, jotta isot koirat mahtuivat juoksemaan. Ja kyllä taas näki meidän tuurin, pienet punaisen nauhan saaneet olivat viimeisinä x) Tällä kertaa Viiviä kuitenkin kiinnosti tuo esiintyminen, seurasi ja seisoi hienosti. Viimeisellä seisotus kerralla onnistuin menemään polvilleni pienen kiven päälle ja se sattui ihan mukavasti, mahtoi ilmeeni olla hauskaa katseltavaa :'D Me emme kuitenkaan Viivin kanssa päässeet jatkoon. Tyytyväinen olen jälleen kerran Viivin käyttäytymiseen, ei juuri yhdellekkään koiralle murissut ;) Kuvia ei tällä kertaa ole, kun ei ollut valokuvaajaa mukana.
p.s. Alkoi mietityttämään tämä match show touhu kun tuolla oleskeli. Olen huomannut, että nykyään aika harvoin sinisten kehien voittjat eivät enää pääse bis-kehään. Mutta sehän siinä on hei jujuna! Siis se, että vaikka ensin saa sinisen nauha, niin silti voi vielä voittaa koko kilpailun. Ja olen kuullut jopa mätsäreistä, joihin eivät sekarotuiset saa osallistua. Voi elämänkevät. Muistakaa nyt hyvät mätsäreiden järjestäjät se alkuperäinen tarkoitus; mätsärissä arvostelun perusteita yleensä ovat koiran kunto, luonne, yhteistyö ohjaajan kanssa yms. Ja luokka voittajat molemmista kilpaluokista menevät BIS-kehään. BIS-kehässä voi parikilpailussa toiseksi sijoittunut voittaa toisen luokan ensimmäiseksi sijoittuneen eli toinen sija pari kilpailussa ei välttämättä ole huono. :D Lainauksia tältä sivulta
4.6.2010
Taas täällä!
Nyt ollaan sitten palattu tauolta :)
Keskiviikkona lähdimme ajamaan Tuuria kohti niin, että olisimme siellä n. 16.00. Silloin siellä alkaisi mätsäriin ilmottautuminen. Tai ainakin piti alkaa... Kun kello sitten tuli jo yli 16.00, ei näkynyt kehiä, tuomareita, työntekijöitä, opasteita, ei mitään! Ja ilmakin oli erittäin kuuma.
Lopulta löysimme paikan, johon alettiin laittamaan kehiä pystyyn (erittäin myöhässä!) ja työntekijöitä ilmestyi paikalle.
Kehien alkua odotellessa meinasimme Viivin kanssa kuolla lämpöhalvaukseen x) Onneksi oli molemmille juotavaa mukana.
Jonkin aikaa odoteltuamme kehät alkoivat. Koiria oli erittäin vähän ja suurin piirtein kaikki sijoittuivat. Meitä vastassa oli tiibetinspanieli. Kehässä Viivi oli muuten erittäin nätisti, mutta aristi hieman pöytää. Tuomari oli kuitenkin mukava ja antoi herkkupaloja Viiville, jotta se rauhottuisi :) Seuraavaksi menimme edestakaisin ja saimme punaisen nauhan, wuhuu! Lopulta punaisten kehässä olikin vain 4 koiraa x) Sielläkin sitä sitten mentiin, Viivi jaksoi seurata erittäin hienosti verrattuna mega kuumaan ilmaan! Hetken meitä vertailtuaan tuomari sijoitti Viivin ja minut ensimmäisiksi! Hypin melkein takaperinvoltteja siinä vaiheessa XD Olemme kuulemma niin mahtava pari :'D Me pääsimmekin suurinpiirtein heti bis-kehään. Siellä kaikki olivat jo aivan lopussa. Koiratkaan eivät meinanneet enää jaksaa ja omistajatkin kärsivät nestehukasta. Mukavasti vielä tuomarit seisottivat meitä koirinemme KAUAN, ihan oikeasti, TOSI kauan XD Tuomarit ilmiselvästi nauttivat siitä :'D Lopulta sijoituimme Viivin kanssa Best in show 2. Jälleen hypittiin voltteja innosta! Tuomarit ylistivät meitä ja käskivät mennä junior handleriin. Lopullinen tuloksemme oli siis pienet PUN1 BIS2. Hyvin meni myös pikkusiskollani ja Zelda-nöffillä, joidenka tulos oli isojen SIN2, äitini tulos Raipe-landseerin kanssa oli pentujen SIN2, Riinan tulos Taika-sheltin kanssa pentujen PUN1 BIS4
Aivan mahtava päivä!!! :D:D
p.s. Mätsärissä toinen tuomareista oli Anna-Bella Pääkkönen? Nimestä en ole 100% varma, korjatkaa ihmeessä jos on väärin!

Keskiviikkona lähdimme ajamaan Tuuria kohti niin, että olisimme siellä n. 16.00. Silloin siellä alkaisi mätsäriin ilmottautuminen. Tai ainakin piti alkaa... Kun kello sitten tuli jo yli 16.00, ei näkynyt kehiä, tuomareita, työntekijöitä, opasteita, ei mitään! Ja ilmakin oli erittäin kuuma.
Lopulta löysimme paikan, johon alettiin laittamaan kehiä pystyyn (erittäin myöhässä!) ja työntekijöitä ilmestyi paikalle.
Kehien alkua odotellessa meinasimme Viivin kanssa kuolla lämpöhalvaukseen x) Onneksi oli molemmille juotavaa mukana.
Jonkin aikaa odoteltuamme kehät alkoivat. Koiria oli erittäin vähän ja suurin piirtein kaikki sijoittuivat. Meitä vastassa oli tiibetinspanieli. Kehässä Viivi oli muuten erittäin nätisti, mutta aristi hieman pöytää. Tuomari oli kuitenkin mukava ja antoi herkkupaloja Viiville, jotta se rauhottuisi :) Seuraavaksi menimme edestakaisin ja saimme punaisen nauhan, wuhuu! Lopulta punaisten kehässä olikin vain 4 koiraa x) Sielläkin sitä sitten mentiin, Viivi jaksoi seurata erittäin hienosti verrattuna mega kuumaan ilmaan! Hetken meitä vertailtuaan tuomari sijoitti Viivin ja minut ensimmäisiksi! Hypin melkein takaperinvoltteja siinä vaiheessa XD Olemme kuulemma niin mahtava pari :'D Me pääsimmekin suurinpiirtein heti bis-kehään. Siellä kaikki olivat jo aivan lopussa. Koiratkaan eivät meinanneet enää jaksaa ja omistajatkin kärsivät nestehukasta. Mukavasti vielä tuomarit seisottivat meitä koirinemme KAUAN, ihan oikeasti, TOSI kauan XD Tuomarit ilmiselvästi nauttivat siitä :'D Lopulta sijoituimme Viivin kanssa Best in show 2. Jälleen hypittiin voltteja innosta! Tuomarit ylistivät meitä ja käskivät mennä junior handleriin. Lopullinen tuloksemme oli siis pienet PUN1 BIS2. Hyvin meni myös pikkusiskollani ja Zelda-nöffillä, joidenka tulos oli isojen SIN2, äitini tulos Raipe-landseerin kanssa oli pentujen SIN2, Riinan tulos Taika-sheltin kanssa pentujen PUN1 BIS4
Aivan mahtava päivä!!! :D:D
p.s. Mätsärissä toinen tuomareista oli Anna-Bella Pääkkönen? Nimestä en ole 100% varma, korjatkaa ihmeessä jos on väärin!

11.5.2010
TAUKO!
Nyt on pakko laittaa tämä blogi tauolle. Eihän tästä tule mitään kun vaikka kerrotavaa olisi, niin en siltikään saa kirjoitettua tänne mitään! Mutta mutta, kun ei ole aikaa niin ei ole. Blogi aukeaa viimeistään kesäkuun alussa.
Tv: Nina ja Viivi
Tv: Nina ja Viivi
17.4.2010
Vaasassa ja rokotukset
Mitäs tässä, istuskelen Vaasassa kahden koiran ja ihmisen kanssa. Valitettavasti kumpikaan koirista ei ole Viivi :( Eli olen siis huomenna menossa Vaasan kansainväliseen koiranäyttelyyn Raipe landseerin ja Zelda Newfoundlandinkoiran kanssa. Raipen saatan joutua esittämään, sillä aikataulut ovat siihen malliin, että kehät saattavat olla päällekkäin :X
Viivin kanssa kävimme viime viikolla eläinlääkärillä uusimassa neidin rokotukset. Hieman levottomasti Viivi kyllä käyttäytyi eläinlääkärin odotustiloissa, en sitten tiedä mikä oli. Eläinlääkärin tiloihin mentäessä Viivi kuitenkin rauhoittui. Nostin sen pöydälle ja sille annettiin piikit. Sen jälkeen Viivin sydänäänet kuunneltiin ja hampaiden kunto tarkistettiin. Viivi oli nätisti koko toimituksen ajan. Sydämessä ei kuulunut mitään ihmeellistä ja hampaatkin olivat ihan hyvässä kunnossa. Joku päivä voisi kuitenkin kuulemma käydä poistattamassa hammaskivet eläinlääkärissä. Laskua maksaessamme paikalle tuli myös mäyräkoira joka oli herätetty nukutuksesta. Viivi olisi mielellään mennyt tekemään tuttavuutta (ihan oikeesti!), mutta sitten sinne tuli myös kaksi kookkaampaa vihikoiraa. Niistä Viivi ei tykännyt yhtään ja osoitti sen murisemalla. Muuten matka menikin hyvin, joku päivä käymme sitten tuota hammaskiveä poistamassa. Täytyy vain katsoa hyvä väli, sillä toukokuu on ainakin ihan täynnä mätsäreitä yms. enkä haluaisi jättää niitä välistä. Eikä Viivillä edes ole paljoa hammaskiveä, eri asia jos olisi ongelmaksi asti, sitten jättäisin mätsärit väliin ;)
Niin ja minähän täytin eilen 16-vuotta! :D
Viivin kanssa kävimme viime viikolla eläinlääkärillä uusimassa neidin rokotukset. Hieman levottomasti Viivi kyllä käyttäytyi eläinlääkärin odotustiloissa, en sitten tiedä mikä oli. Eläinlääkärin tiloihin mentäessä Viivi kuitenkin rauhoittui. Nostin sen pöydälle ja sille annettiin piikit. Sen jälkeen Viivin sydänäänet kuunneltiin ja hampaiden kunto tarkistettiin. Viivi oli nätisti koko toimituksen ajan. Sydämessä ei kuulunut mitään ihmeellistä ja hampaatkin olivat ihan hyvässä kunnossa. Joku päivä voisi kuitenkin kuulemma käydä poistattamassa hammaskivet eläinlääkärissä. Laskua maksaessamme paikalle tuli myös mäyräkoira joka oli herätetty nukutuksesta. Viivi olisi mielellään mennyt tekemään tuttavuutta (ihan oikeesti!), mutta sitten sinne tuli myös kaksi kookkaampaa vihikoiraa. Niistä Viivi ei tykännyt yhtään ja osoitti sen murisemalla. Muuten matka menikin hyvin, joku päivä käymme sitten tuota hammaskiveä poistamassa. Täytyy vain katsoa hyvä väli, sillä toukokuu on ainakin ihan täynnä mätsäreitä yms. enkä haluaisi jättää niitä välistä. Eikä Viivillä edes ole paljoa hammaskiveä, eri asia jos olisi ongelmaksi asti, sitten jättäisin mätsärit väliin ;)
Niin ja minähän täytin eilen 16-vuotta! :D
4.4.2010
On se lenkkeily niin rentouttavaa!
Päätinpähän pitkästä aikaa lähteä Viivin kanssa tielle kävelemään. Ajattelin, että kivahan se on kauniiseen säähän lähteä käpöttelemään ja rentoutumaan kauhean koulutyö pinon takaa. Nappasin Viivin luokseni ja eikun menoksi! Hiekkatien Viivi sai juoksennella vapaana, siinä kun ei kulje ikinä autoja, mutta isolle tielle päästyämme otin Viivin hihnaan kiinni. Alku matka meni loistavasti! Viivi kulki nätisti vierellä ja autoillansa kulkevat ihmiset näkivät reippaan nuorukaisen lenkkeilemässä koiransa kanssa. Jatkoin matkaa ja ajattelin vähän kaikenlaista. Okei, ajattelin turhankin paljon. Jotenkin vain havahduin ja aloin katselemaan, että kuinka ihmeen pitkälle olimme kävelleet. Olimme ties kuinka pitkällä ja Viivikin katseli minua hieman siihen sävyyn, että eikö olisi aika kääntyä takaisin. Lähdimme takaisin kotia kohti ja pikku hiljaa alkoi astma painamaan päälle, eikä minulla ollut lääkettäkään mukana koska lenkin ei pitänyt olla miljoonaa kilometriä pitkä. Seuraavaksi periytyvä polvivammani alkoi kiukuttelemaan ja aloin muutenkin väsyä. Minä kuitenkin ryhdistäydyin ja jatkoin pää pystyssä (vielä) matkaamme. Sitten Viivi alkoi kiukuttelemaan. Aina kun auto tuli vastaan, se hyppäsi eteeni ja lähes aina kompuroin siihen. En edes halua tietää mitä autoilijat ajattelivat. Vähän matkan päästä Viivi alkoi löntystämään ja kaikki paikat piti haistella läpi. Minulle alkoi tulla kuuma takkini alla ja avasin sitä hieman. Matka tuntui ikuisuudelta! XD Ja vielä tuli vastaan se pahuksen puurekkakin... Kun näin sen tulevan, en ehtinyt reagoimaan muuten kuin ottamalla Viivin hihnaa pienemmälle... Ja kaikki maailman pikku roskat lentelivät silmiini! Tämän jälkeen vastaantulijat eivät nähneet enää reipasta nuorukaista koiransa kanssa lenkillä, vaan laiskan teinin ulkoiluttamassa koiraa vanhempien pakotettua x) Mutta joo, pääsimme hiekkatielle ja hukuin. Tai ainakin melkein, tiellä oli sairaan paljon vettä! En ollutkaan tajunnut sitä menomatkalla. Kotiin päästyämme Viivi meni nukkumaan ja minäkin lysähdin sängylle. Ja omasta mielestäni minulla on hyvä yleiskunto :'D
Olimme eilen pääsiäiskokolla Viivin kanssa. Halusin vain käväistä siellä nopeasti kun siellä on aina ennenkin käyty. Kuraa ja vettä siellä ainakin oli nilkkoihin asti ja vettäkin satoi. Painuimme Viivin kanssa suoraan kotaan nuotion ääreen ja kökötimme siellä kumpainenkin erittäin tyytyväisinä. Sieltä pois lähdettyämme saimmekin väistellä juovuksissa olevia ihmisiä. Onneksi pääsimme autolla kotiin :)
Näitä hienoja mietiskelytaukoja pitäessäni tajusin, että Viivihän täyttää elokuussa jo 4-vuotta! Kyllä se aika vierähtää nopeasti.
Olimme eilen pääsiäiskokolla Viivin kanssa. Halusin vain käväistä siellä nopeasti kun siellä on aina ennenkin käyty. Kuraa ja vettä siellä ainakin oli nilkkoihin asti ja vettäkin satoi. Painuimme Viivin kanssa suoraan kotaan nuotion ääreen ja kökötimme siellä kumpainenkin erittäin tyytyväisinä. Sieltä pois lähdettyämme saimmekin väistellä juovuksissa olevia ihmisiä. Onneksi pääsimme autolla kotiin :)
Näitä hienoja mietiskelytaukoja pitäessäni tajusin, että Viivihän täyttää elokuussa jo 4-vuotta! Kyllä se aika vierähtää nopeasti.
27.3.2010
Mölliagi, haukkuhölkkä, mätsäreitä, miljoonakoira...
Todella suuret pahoittelut laiskasta päivittämisestäni!

Ylimmät kuvat (c) Marianne K.
Todellakin on nyt tämä päivittäminen jäänyt, ei ole oikein ollut intoa kirjoitella :'D Olemme ehtineet tehdä nyt jos jonkinlaista juttua Viivin kanssa. Olemme olleet mölliagissa, haukkuhölkällä, valmistautuneet seuraaviin mätsäreihin ja olemme jopa luultavasti menossa ihan viralliseenkin näyttelyyn!
Mölliagility
Olimme Seinäjoella Lagun järjestämässä mölliagilityssä 07.03.2010 Aamulla nappasin Viivin kainaloon ja lähdimme kolmen perheenjäsenen tukivoimalla kohti
kilpailupaikkaa. Tämä mölliagi oli viimeinen osa talavi-kuppia, mutta osallistuimme kuitenkin. Kilpailu pidettiin lämpimässä tekonurmi-pohjaisessa hallissa. Minua
jännitti aivan hirveästi, mutta kun rataan tutustuminen alkoi niin aloin rauhoittumaan. Rata meni jokseenkin näin: aita, puomi, aita, aita, aita, pituus, putki, aita, aita, putki, A-este, aita, aita. En ole 100% varma menikö nyt oikein, mutta suurinpiirtein kuitenkin :) Jälleen jouduin kammoamaan tuon pituuden kanssa, se kun ei ole varma este meille. Yleensä Viivi vain kävelee sen yli. Muuten rata vaikuttikin aika helpolta. Takaaleikkausta en ottanut, koska olemme harjoitelleet sitä vain pari kertaa joten päätin valssata kahdessa kohtaa. Muut koirakot menivät ulos odottamaan kun mölli-luokkailaiset tekivät kilpailusuorituksiaan. Onneksi minut ja Viivi kutsuttiin sisälle aika pian, ulkona oli aika kylmä :X Nooh, pääsimme siis aloittamaan radan. En jättänyt Viiviä paikoilleen vaan lähdin sen viereltä matkaan. Ensimmäinen este. Missä Viivi on? Tajusin Viivin kiertäneen esteen ja tulleen minun luokseni. Palasimme äkkiä takaisin ensimmäiselle hypylle ja jatkoimme matkaa. Loppu rata sitten menikin hyvin. Viivi hyppäsi pituudenkin yli mallikkaasti ja irtosi putkille. Vauhtiakaan ei käsittääkseni puuttunut :) Sijoituimme 5. sijalle, viidellä virhepisteellä. Aikamme oli 28.50s. ja aikavirhe -14.5 Erittäin tyytyväinen olen suoritukseemme, tästä lähti käyntiin meidän kunnon epävirallinen kilpailu-ura! Menemme tässä ainakin Kesä-kuppi kilpailuihin ja Keuruun seudun kennelkerhon järjestämään mölliagiin.
Haukkuhölkkä
Ystäväni Marianne ja Juuso-koira ehdottivat pientä tapaamista Ähtärin Haukkujen järjestämässä Haukku hölkässä. Mikäs siinä. Viivi jälleen kainaloon ja menoksi! Me saavuimme Viivin kanssa ensimmäisenä tapaamispaikalle ja odottelimme hetken. Pian Marianne ja Juusokin tulivat paikalle. Silloin tapahtui ihme. Viivi meni suoraan haistelemaan Juusoa KUONOTUSTEN eikä murissut tälle ollenkaan! Hyvä Viivi! Pian loput koirakot tulivat ja lähdimme lenkkeilemään. Oli erittäin virkistävä reissu ja ensikerralla menemme uudestaan. Viivin kanssa tosin teimme extra pitkän lenkin, sillä saatoimme vielä Mariannen kotiin ja hölkkäsimme sieltä rautatieasemalle auton kyytiin :)
Muuta pientä kivaa
Ostin Viiville Keskiseltä paketin, jossa oli kaksi älypeliä samassa. Viivi pääsi käyttämään harmaita aivonystyröitään. Tosin Viivi ratkaisi nämäkin lähes samantien... Viivin kanssa olemme treenailleet laskemista. Minulla kaksi paperia. Toiseen on piirretty mustalla isona 1 ja toiseen 2. Kun näytän 1-lappua se haukahtaa kerran ja kun näytän 2-lappua se haukahtaa kaksi kertaa. Lisäksi kun näytän molempia ja kysyn "paljonko on yksi plus kaksi", se haukahtaa kolmesti. Harjoittelu on todellakin tuottanut tulosta! Tähän temppuun olen todella tyytyväinen.
Olemme Mariannen kanssa jutelleet mahdollista osallistumista Tuurin Miljoonakoira näyttelyyn. Menisin lauantaina auttamaan Mariannea ja Juusoa (heidän ensimmäinen virallinen näyttely) ja Sunnuntaina osallistuisin Viivin kanssa. Lauantaina saattaisin myös osallistua oman kasvattimme Raipen (Samolandin Aimo Annos) kanssa lansu-kehään. Tosin osallistumisemme ei ole täysin varmaa, riippuu nyt ihan Mariannesta ja Juusosta ;)
Tässä on myös lähiaikoina tulossa monia mätsäreitä johon olisi tarkoitus mennä riehumaan. Toivotaan, että kyytejä saisi järkättyä :D

alimmat kuvaat (c) Kati Kuuttila
Ylimmät kuvat (c) Marianne K.
Todellakin on nyt tämä päivittäminen jäänyt, ei ole oikein ollut intoa kirjoitella :'D Olemme ehtineet tehdä nyt jos jonkinlaista juttua Viivin kanssa. Olemme olleet mölliagissa, haukkuhölkällä, valmistautuneet seuraaviin mätsäreihin ja olemme jopa luultavasti menossa ihan viralliseenkin näyttelyyn!
Mölliagility
Olimme Seinäjoella Lagun järjestämässä mölliagilityssä 07.03.2010 Aamulla nappasin Viivin kainaloon ja lähdimme kolmen perheenjäsenen tukivoimalla kohti
kilpailupaikkaa. Tämä mölliagi oli viimeinen osa talavi-kuppia, mutta osallistuimme kuitenkin. Kilpailu pidettiin lämpimässä tekonurmi-pohjaisessa hallissa. Minua
Haukkuhölkkä
Ystäväni Marianne ja Juuso-koira ehdottivat pientä tapaamista Ähtärin Haukkujen järjestämässä Haukku hölkässä. Mikäs siinä. Viivi jälleen kainaloon ja menoksi! Me saavuimme Viivin kanssa ensimmäisenä tapaamispaikalle ja odottelimme hetken. Pian Marianne ja Juusokin tulivat paikalle. Silloin tapahtui ihme. Viivi meni suoraan haistelemaan Juusoa KUONOTUSTEN eikä murissut tälle ollenkaan! Hyvä Viivi! Pian loput koirakot tulivat ja lähdimme lenkkeilemään. Oli erittäin virkistävä reissu ja ensikerralla menemme uudestaan. Viivin kanssa tosin teimme extra pitkän lenkin, sillä saatoimme vielä Mariannen kotiin ja hölkkäsimme sieltä rautatieasemalle auton kyytiin :)
Muuta pientä kivaa
Ostin Viiville Keskiseltä paketin, jossa oli kaksi älypeliä samassa. Viivi pääsi käyttämään harmaita aivonystyröitään. Tosin Viivi ratkaisi nämäkin lähes samantien... Viivin kanssa olemme treenailleet laskemista. Minulla kaksi paperia. Toiseen on piirretty mustalla isona 1 ja toiseen 2. Kun näytän 1-lappua se haukahtaa kerran ja kun näytän 2-lappua se haukahtaa kaksi kertaa. Lisäksi kun näytän molempia ja kysyn "paljonko on yksi plus kaksi", se haukahtaa kolmesti. Harjoittelu on todellakin tuottanut tulosta! Tähän temppuun olen todella tyytyväinen.
Olemme Mariannen kanssa jutelleet mahdollista osallistumista Tuurin Miljoonakoira näyttelyyn. Menisin lauantaina auttamaan Mariannea ja Juusoa (heidän ensimmäinen virallinen näyttely) ja Sunnuntaina osallistuisin Viivin kanssa. Lauantaina saattaisin myös osallistua oman kasvattimme Raipen (Samolandin Aimo Annos) kanssa lansu-kehään. Tosin osallistumisemme ei ole täysin varmaa, riippuu nyt ihan Mariannesta ja Juusosta ;)
Tässä on myös lähiaikoina tulossa monia mätsäreitä johon olisi tarkoitus mennä riehumaan. Toivotaan, että kyytejä saisi järkättyä :D

alimmat kuvaat (c) Kati Kuuttila
15.2.2010
Seinäjoki 14.02.2010
Lähdimme aamulla klo. 10.20 kohti Ähtäriä hakemaan ystävääni Mariannea ja hänen Tiibetinspanieli Juusoa. Sieltä jatkoimme matkaamme Seinäjoelle ystävänpäivä match show:n. Matka meni hyvin, Juusoa hieman jännitti, mutta se oli silti erittäin nätisti autossa :). Niin, eikä Viivikään riehunut yhtään. Käväisimme Seinäjoen ABC:llä, mutta emme voineet jättää koiria kahdestaan autoon joten toinen meistä jäi koirien kanssa pihalle siksi aikaa että toinen pääsi käymään ABC:llä. Sen jälkeen jatkoimme matkaa. Matka menikin todella nopeasti ja hetkessä olimmekin perillä. Ulkoilutimme koirat osin pissa- ja kakkasakon vuoksi ennen halliin menoa. Kävimme ilmoittautumassanja nappasimme itsellemme hyvän paikan. Hetken oli rauhallista, mutta hetken päästä halli oli tupaten täynnä. Paikalla oli paljon corgikunnan edustajia, tuttujakin kasvoja näkyi :) Juuso ja Marianne olivat meitä ennemmin vuorossa. He esiintyivät hienosti ja saivat punaisen nauhan. Zelda ja äitini saivat sinisen nauhan. Lopulta tuli meidän vuoromme ja minua jännitti jostain kumman syystä aivan hirveän paljon! Viivi kyllä esiintyi hyvin, mutta sininen nauha tuli. Jouduimme odottamaan hetken, että pääsisimme uudestaan kehään, mutta lopulta senkin aika tuli. Seisotimme koiria kehässä ja tuomari valitsi neljä koiraa jatkoon. Kolmannen koiran jälkeen hän tuli meidän luoksemme ja katseli meitä hetken. Sitten hän lähti muiden koirien luo. Kuitenkin yllätyksekseni hän palasi vielä meidän luoksemme ja osoitti meidän vielä pääsevän jatkoon! Seisotimme vielä hetken koiriamme ja menimme kehää ympärikkin, sitten tuomari valitsi... Meidät ykkösiksi! Olimme siis SIN1!!! Melkein halasin tuomaria, olin niin iloinen! Viivikin sai niiiin paljon kehuja ja että huhhuh. Pääsisimme vieläpä BIS-kehään. Hurjat olivat fiilikset. Sen jälkeen olikin sitten punaisten kehä. Juuso esiintyi jälleen loistavasti, mutta ei valitettavasti tullut sijoitusta. Tosin tämä olikin vasta Juuson toinen match show ja molemmista oli tullut punaiset nauhat :). Zeldakaan ei sijoittunut isojen sinisten kehässä. Kävimme sen jälkeen Juuson ja Viivin kanssa ulkona. Sisälle tultuamme kuulutettiin pienten voittajat kehän luokse. Meille tarjottiin koirien kuvaamista, ja totta kai me suostuimme! Kuvat otettiin ja palasimme halliin katsomaan pentujen esiintymisiä. Niitä oli hirveän paljon. Niiden jälkeen alkoi BIS-kehä. Olin aivan hermona, tämä oli vasta toinen kertamme kun sijoituimme... Kaikki muut paitsi eräs dalmatialainen saapuivat kehään. Kehästä pudotettiin vielä yksi koira, mutta se emme olleet me ;) Menimme kehää ympäri ja ihmiset taputtiat (super mahtavat fiilikset!!!) ja sitten seisotimme koiriamme ikuisuudelta tuntuvan ajan. BIS4 oli luultavasti kleinspitz (en ole 100% varma rodusta) ja me sijoituimme BIS3! BIS2 Oli valkoinen länsiylämaanterrieri ja voittajaksi eli BIS1 selviytyi siperian husky, ONNEA! Aivan loistava päivä oli, vaikka se kestikin vähän vajaa 10 tuntia :)
Myöhäiset Ystävänpäivä toivotukset kaikille!
28.1.2010
14.1.2010
Huonoa, mutta hieman myös hyvää
Vihii! Taitaa olla ensimmäinen blogiteksti vuodelle 2010 :D
Ääh, taas on huonoja uutisia, mutta myös hyviä :) Aloitetaan niistä huonoista, ettei jää sitten paha mieli. Olin tuossa muutama päivä sitten lähdössä siskoni ja koirien kanssa lenkille, enkä huomannut Viivin lähteneen jo ulos. En myöskään tajunnut sanoa siskolleni, että Viivi pitää pitää sisällä silloin kun muut koirat päästetään tarhoista pois. Laitoin jo pipoa päähäni, kun siskoni toi todella säikähtäneen ja tärisevän Viivin sisälle. Ihmettelin, että mitä oli tapahtunut. Siskoni kertoi yhden koiristamme, Demin, hyökänneen suoraan tarhasta päästyään Viivin päälle ja riuhtoneen sitä. Katsoimme Viivin kunnon ennen lenkille lähtöä, eikä mitään vakavaa näyttänyt sattuneen. Jätimme kuitenkin Viivin kotiin lenkin ajaksi. Myöhemmin illalla kun aijoin lähteä nukkumaan yläkertaan ja yritin ottaa Viivin mukaani, se ei totellut yhtään. Se ei tullut luokseni kutsusta eikä edes herkkupala auttanut. Lopulta sain sen tulemaan rappusille, mutta se ei suostunut kiipeämään niitä ylös. Houkuttelin sitä herkulla ja kaikkea. Ei auttanut. Mietin, että sattuukohan sitä johonkin... Tämä ajatus lähti sitten pois, kun muistin sen ihan hyvin juoksennelleen pihassa lenkin jälkeen. Päätinpä sitten nostaa Viivin rappuset ylös. Otin Viivistä kiinni ja aloin nostamaan sitä. Se kuitenkin vinkaisi todella lujaa. Laitoin sen takaisin maahan ja pyysin äitini paikalle. Äiti kävi Viivin läpi ja nostikin sitä, mutta ei mitään! Yritin sitten uudestaan nostaa Viiviä ja taas se vinkaisi. Äitini teki samallalailla, eikä mitään. Päättelin Viivin olevan minulle vain tooooodella vihainen. Nostin sen hieman eri tavalla ja erittäin varovasti syliini ja vein sen huoneeseeni. Siellä se meni sänkyni alle, enkä meinannut saada sitä millään sieltä pois. Jonkin ajan kuluttua Viivi oli kuitenkin häkissään ja minä pääsin nukkumaan. Seuraavanakin päivänä Viivi äksyili minulle. Kait se oli vihainen, kun en ollut tullut puolustamaan sitä Demin hyökätessä. Mutta mutta, minä tiedän miten Viivin sydämen saa puolelleen! Menin jääkaappiin ja hain hieman kunnon makkaraa, niin jokos tuli corgi luokseni! Ei Viivi ihan heti palautunut normaaliksi, mutta jo eilen se leikki hurjasti kanssani :) En vain sitten tiedä, miten tuo tapaus vaikuttu tuohon muiden koirien vihaamiseen...
Sitten, muut koiramme ovat alkaneet käyttäytyä oudosti. Ainoastaan newfoundlandinkoiramme ja poika landseerimme ovat normaalisti. Muut ovat jatkuvasti Viivin kimpussa ja lenkeilläkin isot koirat on joutunut ottamaan hihnoihin kiinni. En halua ottaa mitään riskejä, joten alan käymään Viivin kanssa erikseen lenkeillä.
Niistä hyvistä uutisista, Viivi on reipastunut tuon hyökkäyksen jälkeisen ajan jälkeen todella paljon! Omistajallekkin kuuluu jo parempaa ja nyt on taas tuo harrastelukärpänen päässyt puraisemaan :) Mutta minäpä tästä lähden surffailemaan koirat.comiin!
Ääh, taas on huonoja uutisia, mutta myös hyviä :) Aloitetaan niistä huonoista, ettei jää sitten paha mieli. Olin tuossa muutama päivä sitten lähdössä siskoni ja koirien kanssa lenkille, enkä huomannut Viivin lähteneen jo ulos. En myöskään tajunnut sanoa siskolleni, että Viivi pitää pitää sisällä silloin kun muut koirat päästetään tarhoista pois. Laitoin jo pipoa päähäni, kun siskoni toi todella säikähtäneen ja tärisevän Viivin sisälle. Ihmettelin, että mitä oli tapahtunut. Siskoni kertoi yhden koiristamme, Demin, hyökänneen suoraan tarhasta päästyään Viivin päälle ja riuhtoneen sitä. Katsoimme Viivin kunnon ennen lenkille lähtöä, eikä mitään vakavaa näyttänyt sattuneen. Jätimme kuitenkin Viivin kotiin lenkin ajaksi. Myöhemmin illalla kun aijoin lähteä nukkumaan yläkertaan ja yritin ottaa Viivin mukaani, se ei totellut yhtään. Se ei tullut luokseni kutsusta eikä edes herkkupala auttanut. Lopulta sain sen tulemaan rappusille, mutta se ei suostunut kiipeämään niitä ylös. Houkuttelin sitä herkulla ja kaikkea. Ei auttanut. Mietin, että sattuukohan sitä johonkin... Tämä ajatus lähti sitten pois, kun muistin sen ihan hyvin juoksennelleen pihassa lenkin jälkeen. Päätinpä sitten nostaa Viivin rappuset ylös. Otin Viivistä kiinni ja aloin nostamaan sitä. Se kuitenkin vinkaisi todella lujaa. Laitoin sen takaisin maahan ja pyysin äitini paikalle. Äiti kävi Viivin läpi ja nostikin sitä, mutta ei mitään! Yritin sitten uudestaan nostaa Viiviä ja taas se vinkaisi. Äitini teki samallalailla, eikä mitään. Päättelin Viivin olevan minulle vain tooooodella vihainen. Nostin sen hieman eri tavalla ja erittäin varovasti syliini ja vein sen huoneeseeni. Siellä se meni sänkyni alle, enkä meinannut saada sitä millään sieltä pois. Jonkin ajan kuluttua Viivi oli kuitenkin häkissään ja minä pääsin nukkumaan. Seuraavanakin päivänä Viivi äksyili minulle. Kait se oli vihainen, kun en ollut tullut puolustamaan sitä Demin hyökätessä. Mutta mutta, minä tiedän miten Viivin sydämen saa puolelleen! Menin jääkaappiin ja hain hieman kunnon makkaraa, niin jokos tuli corgi luokseni! Ei Viivi ihan heti palautunut normaaliksi, mutta jo eilen se leikki hurjasti kanssani :) En vain sitten tiedä, miten tuo tapaus vaikuttu tuohon muiden koirien vihaamiseen...
Sitten, muut koiramme ovat alkaneet käyttäytyä oudosti. Ainoastaan newfoundlandinkoiramme ja poika landseerimme ovat normaalisti. Muut ovat jatkuvasti Viivin kimpussa ja lenkeilläkin isot koirat on joutunut ottamaan hihnoihin kiinni. En halua ottaa mitään riskejä, joten alan käymään Viivin kanssa erikseen lenkeillä.
Niistä hyvistä uutisista, Viivi on reipastunut tuon hyökkäyksen jälkeisen ajan jälkeen todella paljon! Omistajallekkin kuuluu jo parempaa ja nyt on taas tuo harrastelukärpänen päässyt puraisemaan :) Mutta minäpä tästä lähden surffailemaan koirat.comiin!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)