Kadonnut

Paras ystäväni Heidi tuli meille yökylään. Aloimme heti leikkiä Viivin kanssa ja Viivi oli Heidistä aivan innoissaan. Näytin Viivin oppimia temppuja joita Viivi esittelikin ylpeänä!

Valitettavasti kaikki ei kuitenkaan mennyt nappiin. Tulimme alakertaan syömään, kun kuulimme suru uutisen. Nappe oli kadonnut metsälenkillä. Lähdimme Heidin ja koirien kanssa etsimään, mutta emme löytäneet sitä mistään. Huutelimme Napen nimeä ja kiertelimme ympäri metsää. Saavuimme kotiin surullisina. Päätimme lähteä etsimään vielä autolla. Välillä pysähdyimme tien viereen ja huutelimme Napen nimeä. Alkoi olla jo pimeä ja ulkona oli pakkasta. Lähiseuduilla oli kulkenut kaksi sutta, jotka olivat tappaneet jo monia koiria. Aloimme jo luopua toivosta, mutta sitten se tapahtui. Pikkusiskoni huusi Nappea ja metsästä kuului haukuntaa. Se oli Nappe! Lähdimme rämpimään metsään ja huutelimme sitä. Aina kuului vastaus. Sitten tajusimme, että se oli liian kaukana. Kiersimme autolla hieman lähemmäksi ja lähdimme uudestaan metsään. Huusimme Napen nimeä ja se vastasi. Jatkoimme tätä ja aina vain haukku koveni. En osaa kuvailla sitä onnea kun näin Napen. Olin jo varma, että jotakin oli tapahtunut. Napen ilme.... En unohda sitä koskaan! Veimme Napen autoon ja lähdimme kotiin. Viivi tuli tervehtimään iloisena Nappea.

Agilitya ja mätsäreitä

Olin Viivin kanssa mölliagilityssä ja mätsärissä 18.10 Mätsäri ja mölliagi pidettiin Mikonmajoilla Ähtärissä. Mukanamme olivat myös Wilma ja Bella -koirat ja osa perheestämme. Saavuimme paikalle sopivasti auttamaan hommissa. Kannoimme palkintopusseja sisälle maneesiin ja äitini auttoi viemällä agilityesteitä kentälle. Pian olikin jo valmista ja harjoittelin hieman agirataa ilman Viiviä. Yksi kohta hieman kauhistutti, koska siinä piti valssata eikä se ole minun vahvimpia puoliani. Pian kaikki osallistuneet pyydettiin radalle ja meille kerrottiin perusasiat. Ketään ei hylätä, mutta hylkäävistä virheistä tulee myös virhepisteitä enemmän. Herkkupalan käyttäminen oli kiellettyä. Saimme vielä harjoitella rataa hetken ja sitten aloitimme. Minut ja Viivi kutsuttiin ensimmäisenä radalle. Otin Viiviltä pannan pois ja annoin sille rohkaisu nakin. Sitten lähdimme. Viivi meni hienosti radalla ja hyppäsi jopa pituuden yli, joka on sille ollut aina hankala este! Minulle tuli ohjaus virhe ja Viivi melkein pysähtyi aidalla, mutta kerkesinpä tekemään valssaus-liikkeen XD. Kun pääsimme radan loppuun, meille taputettiin. Emme saaneet yhtään virhepistettä! Olin todella onnellinen ja ylpeä Viivistä. Seuraavaksi tulivat cardigan Rocky ja hänen omistajansa. En nähnyt heidän suoritustaan kokonaan, mutta hekin menivät todella hienosti. Sitten siinä meni paljon muitakin koiria, osa keskeytti ja osa meni loppuun asti. Oli palkintojen jaon aika. Tulin Viivin kanssa muiden luokse ja sitten sanottiin voittajien nimet......... Nina ja Viivi! Olin niiiiin onnellinen, ettei sitä voi edes sanoin kuvailla!! Viivi sai hienon pokaalin, ruusukkeen ja naksuttimen. Rocky tuli toiseksi ja kolmanneksi sijoittunutta en juuri nyt muista.. Minulla on todella hyvä muisti ;)! Vähän ajan päästä oli mätsäri. Viivi meni hienosti ja saimme ensimmäisen punaisen nauhamme! Seuraavan kerran kehässä tapahtui hieman ikävä asia. Wilma ja Bella olivat samaan aikaan isojen kehässä eikä Viivi keskittynyt ollenkaan. Se ei kuitenkaan haittaa, päivä oli mahtava!
p.s. Myös Wilmalla ja Bellalla meni hyvin. Bella oli sinisten kolmas ja Wilma oli sinisten toinen :)